Syrjäytyminen
Luin Opettaja -lehdestä (5.10.18 s. 12) syrjäytymisen ehkäisystä. Lehdessä sanottiin:
"Syrjäytymisellä on vakavia ja pitkäkantoisia seurauksia: opintojen keskeytyminen, työttömyys, köyhyys, sosiaaliset ongelmat. Syrjäytymisen juuret ovat usein lapsuudessa. Siksi myös ongelman ratkaiseminen on aloitettava lapsuudesta ja taattava koko elinkaaren kattava mahdollisuus kiinnittyä yhteiskuntaan."
Artikkelissa painotettiin osallisuuden lisäämistä sekä pysyviä lapsiryhmiä keinoksi tähän ennaltaehkäisyyn. Nämä keinot ovat omasta mielestänikin hyvin tärkeitä syrjäytymiseen vaikuttajia. Mitä enemmän lapset saadaan osalliseksi päiväkodin arjesta -myös aremmat lapset, sitä voimakkaammin heille tulee olo yhteenkuuluvuudesta ja omasta merkityksellisyydestään. Kun huomaa, että omat ajatukset ja ideat otetaan vastaan ja hyväksytään, vaikuttaa se pystyvyyden tunteeseen, joka puolestaan lisää onnellisuutta. Ja kun lapsi huomaa mahdollisuutensa vaikuttaa asioihin, lisää se taas motivaatiota ja lisää oppimista.
On hienoa, että osallisuuden merkitys on huomattu ja nostettu uudessa vasussa erityisesti esille. Uskoisin, että varhaiskasvatuksen järjestäjät pyrkivät myös pysyviin lapsiryhmiin niin paljon kuin se on mahdollista. Ainakin meidän alueella lapsen etu -edellä ajattelu on lujassa.
Pysyvistä lapsiryhmistä puhuttaessa ei pitäisi kuitenkaan unohtaa ryhmäkokoa, mikä on mielestäni myös hyvin merkityksellinen syrjäytymistä ajatellessa. Mitä pienempi lapsiryhmä, sitä voimakkaampi yhteenkuuluvuuden tunne. Jos lapsiryhmä on suuri, yhtä lasta kohti jää vähemmän mahdollisuuksia osallisuuteen, kun tasapuolisuuden nimissä kaikilla pitää tietenkin olla mahdollisuus ilmaista itseään ja toiveitaan.
Kommentit
Lähetä kommentti
Ilahtuisin kovasti, jos saisimme blogitekstin kommenttikenttään vuoropuhelua aikaiseksi. Jätäthän käynnistäsi siis kommentin! Voisitko myös ystävällisesti linkittää oman blogitekstisi kommenttikenttään, jos oma tekstini on herättänyt sinussa blogipäivityksen verran lisäajatuksia, kiitos!